Tunnisteet

AakkosNainen (2) Agility (29) AhnePazka (1) AinaUskollinen (4) Apulainen (1) Armas (1) Blogi (11) Buahhahhaa (12) C (2) ElämänMuutos (5) ElämääSivistyksenParissa (2) EpävirallisetKisat (8) Esineruutu (1) Haaste (5) Hakusana (2) Hakutreenit (16) Hallinta (3) Hallissa (7) HaneRitola (71) Hepsis (1) HERMOT!!! (12) Hieroja/Fysio (8) HiljaisenMiehenKoira (2) Hogatha (11) Huoh (63) HuonoOhjaaja (16) Idiotismia (20) IHME (12) Ii (2) Ilmaisu (11) Joulu (3) Judge-mm (1) Juhannus (5) Juhla (9) Jälki (17) Jörö (7) Kasvi (2) Keinu (2) Kepit (3) Klikkeri (8) Kokeet (16) Kokonaiskatselmus (20) Kontaktitreeni (1) Kosketusalusta (9) KotkanIhme (2) Kouluttamisesta (6) Kurssi (4) Kuva (4) KylläSeKotonaToimii (7) Kärsimystä (3) Lady (14) Laskurit (8) Laumapalkka (7) Leiri (8) Lelu (1) LukijanValinta (5) Luoksetulon pysäytys (27) Luonnon ihmeet (33) Lupaus (1) MaskunIhaNainen (4) MelkeinVerta (9) Metallikapula (5) MiniRaha (2) Motivaatio (4) MukaNopia (1) Määritelmä (3) NallePuh (2) NomNomNom (10) Nouto (1) Näytelmä (3) Ovara (1) Palkinto (5) Palkka (21) Pamaus (3) Pastori (1) Pazka (4) Pelko (2) Peltojälki (8) Penneli (15) PiskimusDomesticus (48) Pohdintaa (29) Pokkeri (1) Pyörä (5) Raippis (27) Rakenne (4) RakkimusDomesticus (219) Rauno (2) RautalankaMies (4) S-A (1) Saari (1) Selkäkierähdys (6) Seminaari (24) SpeedControlMimmi (2) SPLkesäleiri (5) Suru (19) Sydänkouluttaja (3) Säkkituoli (6) Säännöt (9) Tauko (2) Temppu (15) Terveys (66) TheBootCamp (4) TheRookieTest (2) Tilasto (2) TiuhtiViuhti (5) TOKO (30) Tottis (2) Treeni (127) Treenisuunnitelma (10) Tuikku (1) Tunnari (2) Tunnetila (98) TÄHTIHETKIÄ (20) Töissä (5) UusiVuosi (5) Vapaa-aika (70) Vappu (1) Varjelus (20) VauhtiaJaVaarallisiaTilanteita (5) Verta (13) Vetoketju (1) Vietit (23) Välineurheilu (2) W (1) Yövuoro (1) äityli-raipanheiluttaja (6) Ärrieri (1) ÄrränÄssä (6) ÖveriksMän (4)

torstai 17. tammikuuta 2019

Rantanplan


Silmistä paistaa älyn valo..... juu ei, ei
Älykäs katse...... ei, ei ei
Valot on päällä, mut ketään ei ole kotona.....No juu, tämä sopii Hanelle!!

Se osaa nähkääs aina välillä olla ihan vaan harvinaisen aivoton tuo elikko. Niin ihana ja suloinen ja rakastettava kuin onkin. Kerronpa esimerkin. Ihan aidon sellaisen, vieläpä ihan lähimenneisyydestä.

Tämä tositarina kertoo Hanen matkasta irtorullalta kiintorullaan. Ja valoista jotka valaisevat tyhjää.
Lajina on siis henkilöhaku ja ilmaisutapana on rullailmaisu.
🐶: What?? Mikä helkkari on henkilöhaku??
No se on kuule sitä kun me käydään mettässä ja sä etsit sieltä niitä puitten juurella tai kallionkolossa makaavia akkoja. Muistatko että tehdään sellaista välillä.
🐶: Jaa ne akat, kyllä mä niiden ettimisen tiedän. Vai että henkilöhaku on sen jutun nimi. No mikäs toi rullailmaisu sit on? Onks se sitä ku mä otan niiltä akoilta sen patukan?
Kyllä muruseni, justiinsa sitä. Kun sä löydät akan metsästä, ni aiemmin sä otit siltä kädestä sellasen patukan ja toit sen mulle merkiksi siitä että akka on löytänyt. Nykyäänhän sä otat suuhusi sen kaulapannasta roikkuvan rullan ja kerrot sillä tavalla että akka löytyi taas.
🐶: Ni että irtorulla ja kiintorulla. Eiks ton sit pitäis olla että irtoilmaisu ja kiintoilmaisu?
No ehkä pitäis, mutta ei niin kyllä sanota.

Eli...

Hane on jo pitkään toiminut suurinpiirtein täydellisesti irtorullan kanssa. Meikäläisen nilkkaonnettomuuden jälkeen me olimme melkein vuoden tauolla hakutreeneistä ja sinä aikana ryhmämme valitettavasti lopetti toimintansa. Joten sitten kun taas päästiin 2018 SPLn Kansallisten leirillä treenaamiseen kiinni, aloitin uuden ryhmän etsimisen. Se otti aikansa ja pääsimme vakijäseniksi uuteen ryhmäämme vasta marraskuussa. Ensimmäinen asia johon tässä ryhmässä keskityimme, oli siirtyminen irtorullasta kiintorullaan.

Ensin juoksutimme Hanea pari treeniä rullapannan kanssa käyttäen kuitenkin edelleen irtorullia. Se itseasiassa saattoi olla tulevan ongelman syy. Yleensä näes ensin opetetaan että se rulla saa roikkua siinä juostessa ja sen heilumiseen ei keskitytä vaan pidetään ajatuksen työn teossa. Noh, Hanepa näköjään ajatteli että sen rullan kuuluu heilua siinä ja siihen nimenomaan ei saa koskea. Kun yritettiin käyttää sitä kiintorullaa, kävi nähkääs näin:

Koira lähti keskilinjalta, etsi ja löysi piilossa olevan maalimiehen.
Maalimies pitää kättään maassa, kämmenpuoli ylöspäin ja piirtää sillä maata pitkin puoliympyrän eli aivan kuten irtorullan kanssakin on toimittu. Koira on oppinut nappaamaan irtorullan maalimiehen kädestä ja jatkamaan pysähtymättä matkaa, maalimiehen kiertäen, takaisin tulosuuntaansa. Idea kiintorullan kanssa on että koira tekisi samoin kuin aiemminkin, pään painaminen alas maalimiehen kämmenen suuntaan heilauttaa kaulassa roikkuvan kiintorullan melkeinpä automaattisesti koiran suuhun. Noh.... nyt tarinan koiran roolissa seikkailee tuo yksilö, jonka mielestä sitä kiintorullaa ei saa ottaa suuhun. Eli mitään ei tapahdu. Koira tuijottaa tyhjää kämmentä, maalimiestä, tyhjää kämmentä.... eikä ressukka ymmärrä miksei irtorulla ole siinä kämmenellä. Avulias maalimies heilauttaa sormiaan hiukan liikuttamalla kiintorullan koiran auki olevaan kitaan. Tiedättekö, siihen terävähampaiseen aukkoon joka yleensä sulkeutuu äänen nopeudella heti kun siellä hampaiden välissä on jotain. Se lienee jokin geneettinen automatiikka. Noh. Nyt ei sulkeutunut. Genetiikka petti. Vaan (suht suora lainaus maalimiehen selityksestä) "koiran silmistä sammui järjen valo, vain heikko tuikku jäi valaisemaan korvien välissä olevaa tyhjyyttä ja alaleuka tipahti veltoksi päästäen kiintorullan valumaan kulmahampaiden ylitse pois suusta". Järjen valo palasi silmiin heti rullan tipahdettua.
Maalimies nostaa rullan suuhun uudelleen. Valo sammuu ja leuka tipahtaa.
Maalimies nostaa kolmannen kerran rullan suuhun. Taas valo sammuu ja leuka tipahtaa.
Maalimies toteaa "Tsiisus mikä tyhjäpää" ja tarjoaa irtorullaa. Koira aktivoituu, otta rullan ja jatkaa täydellistä toimintaa.

Tätä jatkettiin kahden treeninkerran eli usean piston ajan. Maalimiehet tsemppasivat ohjaajaa ja toisiaan "kyllä se sieltä vielä, se on uros, sillä vaan kestää" nähden samalla painajaisia tulevista vuosista hivuttamassa sormillaan kiintorullaa tuon elikon suuhun kerta toisensa jälkeen.

Kiitos Pallipes-hengen, tuo elikko älysi lopultakin missä oli kyse!
Maalimiehen sanoja taas lainaten: "Se pysähtyi tuijottamaan ja mä näin miten se ajatteli. En uskaltanut liikahtaakaan kun odotin mitä tapahtuu. En ole ikinä ennen nähnyt miten saksanpaimenkoira ajattelee!  Sitten se kumartui ja poimi kiintorullan suuhunsa ja lähti juoksemaan."
Tämän jälkeen Hane on välillä ottanut kiintorullan vauhdissa suuhunsa, välillä pysähtynyt ottamaan sen, mutta ei enää jää miettimään asiaa.

🐶: Sä teit musta tässä tarinassa ihan pellen!
Muru, mä en valehtele tässä yhtään. En edes liioittele.
🐶: No et, mutta olis pitäny valehdella! Saada mut kato kuulostamaan hiukan fiksummalta. Voisit aluks vaikka poistaa noi "valo sammuu" kohdat. Sitäpaitti se maalimies ei sanonu "tsiisus mikä tyhjäpää".
Ai ei vai? No mitä se sano?
🐶: Se sanos "Tsiisus mikä Rantanplan"


Rantanplan kuva napattu Rantanplan Officiel:n youtube kanavan logokuvasta.

1 kommentti:

  1. This is just too funny of you in that photo. Almost looks like Scooby Doo cartoon character. Thank you for sharing the wonderful post. Have a fantatstic rest of your day.
    World of Animals

    VastaaPoista