Tunnisteet

AakkosNainen (2) Agility (29) AhnePazka (1) AinaUskollinen (2) Apulainen (1) Armas (1) Blogi (11) Buahhahhaa (12) C (2) ElämänMuutos (2) ElämääSivistyksenParissa (2) EpävirallisetKisat (8) Esineruutu (1) Haaste (5) Hakusana (2) Hakutreenit (13) Hallinta (1) Hallissa (7) HaneRitola (48) HERMOT!!! (10) Hieroja/Fysio (8) HiljaisenMiehenKoira (2) Hogatha (11) Huoh (57) HuonoOhjaaja (13) Idiotismia (18) IHME (11) Ii (2) Ilmaisu (7) Joulu (3) Judge-mm (1) Juhannus (5) Juhla (9) Jälki (16) Jörö (7) Kasvi (2) Keinu (2) Kepit (3) Klikkeri (8) Kokeet (16) Kokonaiskatselmus (19) Kontaktitreeni (1) Kosketusalusta (9) KotkanIhme (2) Kouluttamisesta (6) Kurssi (4) Kuva (4) KylläSeKotonaToimii (7) Kärsimystä (1) Lady (14) Laskurit (8) Laumapalkka (6) Leiri (4) Lelu (1) LukijanValinta (5) Luoksetulon pysäytys (27) Luonnon ihmeet (33) Lupaus (1) MelkeinVerta (9) Metallikapula (5) MukaNopia (1) Määritelmä (3) NallePuh (2) NomNomNom (10) Näytelmä (3) Ovara (1) Palkinto (5) Palkka (20) Pamaus (3) Pastori (1) Pazka (3) Pelko (1) Peltojälki (5) Penneli (15) PiskimusDomesticus (48) Pohdintaa (25) Pokkeri (1) Pyörä (5) Raippis (27) Rakenne (4) RakkimusDomesticus (216) Rauno (2) RautalankaMies (4) S-A (1) Saari (1) Selkäkierähdys (6) Seminaari (22) SpeedControlMimmi (2) SPLkesäleiri (2) Suru (18) Sydänkouluttaja (1) Säkkituoli (5) Säännöt (9) Temppu (15) Terveys (62) TheBootCamp (4) TheRookieTest (2) Tilasto (2) TiuhtiViuhti (5) TOKO (30) Tottis (1) Treeni (122) Treenisuunnitelma (7) Tuikku (1) Tunnari (2) Tunnetila (92) TÄHTIHETKIÄ (15) Töissä (5) UusiVuosi (4) Vapaa-aika (68) Vappu (1) Varjelus (19) VauhtiaJaVaarallisiaTilanteita (1) Verta (12) Vetoketju (1) Vietit (19) Välineurheilu (2) W (1) äityli-raipanheiluttaja (6) Ärrieri (1) ÄrränÄssä (6) ÖveriksMän (4)

torstai 27. kesäkuuta 2013

Hellehommia


Taivaan sinen syvyyksistä tulta syöksevä valoilmiö tuntuu laskeutuneen alemmas ja alemmas. Elohopea kuplii ja aivotoiminta hiipuu hiipumistaan.

Ja silloin se tulee. Piip piip sanoo pannahinen puhelin. Se, joka ei toimi pakkasella. Eikä helteessä. Jota ei saa puristaa liian lujaa. Jota pitää roikottaa johdon nokassa joka yö. Joka toimii vain halutessaan eli ei likikään joka hetki.
Ja mitä tapahtuukaan kun hehkuvan helteen läpi kajahtaa Raippiksen kutsu kentälle? No se pahuksen aifööni toimii tietysti kuin unelma ja ottaa viestin vastaa!

Siinä ei sitten ininät auta, kutsun tullessa on lähdettävä. Lenkkarit (helteellä lenkkarit, kiasus mun jalat tulee haisemaan ku rankkitynnyri!), treeniliivi, sammiollinen vettä ja pullollinen palautusjuomaa koirille, pullollinen vettä ohjaajalle, viilennystakki Rakkimukselle ja märkä pyyhe pikkiriikkiselle Piskimukselle, treenihihnat ja hiha. Kamat autoon ja sitten onkin aika tehdä tärkeä päätös. Ajaako huumaavan helteen halki auton kaikki ikkunat auki ja luu ulkona vai... kaikki ikkunat tiiviisti kiinni ja toimivasta ilmastoinnista nauttien? Molempi parempi :D Alkumatka vanhanaikaiseen nautinnolliseen tapaan ja loppumatka ilmastoinnin vilpoisuudesta nauttien. Pieniä elämän iloja. Ja sitäpaitti luu ulkona ajaessa palaa käsivarresta nahka :D

Siellä ne jo riekkuivat, ahkerat tokottelijat kentän kuivalla ruoholla treenaamassa. Kauheen ahkeroilta ja energisiltä vaikuttivat :D :D

Rakkimus


Tunnetila parempi kuin vähään aikaan treeneissä. Pientä piippausta, joo, mutta kaikenkaikkiaan, tunnetila oli käytännöllisesti katsoen koko treenin ajan työskentelykierroksilla.

Perusseuruuta. Pienellä tvistillä. Raippis leikki noutokapulalla ;P
Kyllä on Rakkimuksella huono ohjaaja :( Se nähtiin tässä sekä illan hämyssä varjeluksessa. Kontaktin pitäminen. Kontaktin Pitäminen. KONTAKTIN PITÄMINEN. Halloo, ootkos koskaan muija kuullunna hallinnasta, ootkos!? Kuullu on joo, vaan eipä näköjään oo sisäistännä. Tässä on tämä ikuinen aihe jonka vuoksi meikäläinen seisoo peilin edessä päivittäin. Selkeyttä ohjaamiseen, rauhaa sieluun. Jeah, siinä meikäläisen tämän hetken anomukset:D
Sen verran  ohjaaja kuitenkin onnistui, että Rakkimus tajusi jutun jujun. Meikäläistä tuijotetaan ja meikäläiseen keskitytään. Laatikkokäännöksiä tuli kotiläksyksi.

Jäävä maahan oli kerrassaan hieno. Siis ei sillä kymmentä pistettä saa, kiitos alunperin väärin rakennetun maahanmenon, mutta Rakkimuksen tekemäksi se oli mahtava! Täydet 8 sillä pitäisi ansaita :D

Jäävä seiso taas tuotti pienen pettymyksen. Ensimmäinen meni hienosti, toisella lähti hipsimään ohjaajaa vastaan. Toisaalta hyvä että teki sen nyt eikä kokeessa parin viikon päästä.

Kaukokäskyt olivat taas kerran varsinaista selkärankahötkyilyä. Rakkimus liikkui eteenpäin huomattavasti vähemmän kuin mitä selkärankakiermurtelu antoi ymmärtää.  Pitkästä aikaa onnistunut kaukokäskytreeni. Hei, jokainen liike tapahtui ensimmäisestä käskystä, sitä ei vähään aikaan ole tapahtunut!

Varjeluksessa keskityttiin hallintaan ja kömpelöön ohjaajaan. Kiasus!

Piskimus


Helle teki tehtävänsä. Metsälenkki, seuraamisleikkiä sekä illan päätteeksi pieni hetki rättileikkiä ja siinä se sitten olikin mitä niistä pattereista tuossa lämpötilassa irti sai. Oppipa tuo lopultakin jotain mitä jo useampi päivä on yritetty: hellepyyhe. Rakkimus saa helteellä autossa päälleen kostean "viitan" mutta Piskimus kun on kasvavassa iässä (mitään oikean kokoista tuolle vintiölle on turha hankkia, sehän venyy pituutta ja korkeutta kuin rikkaruoho!), niin joutuu tyytymään kostutettuun froteepyyhkeeseen. Ja nyt lopultekin tuo vintiö tajusi että tämän kun antaa olla päällään, niin jaksaa paremmin.

Jokirantaa illan päätteeksi


Illan päätteeksi nautiskelimme rauhallisesta, lämpimästä vaan ei helteisestä, leppoisasta kävelystä jokirannassa. Kotimatkalla Piskimus vetäisi unoset (ja piereskeli, mokomakin!) ja se oli virhe. Kotiin saapui näes väsynyt ihminen joka unelmoi kaatuvansa koirien ruokinnan jälkeen pikasuihkun kautta sänkyyn tuulettimen leyhyttämän ilmavirran alle. Vaan mitäs tapahtuikaan? Koirien ruokinnan jälkeen pikainen pissatus molemmille ja... Piskimus viuh vauh viuh säntäili edestakaisin kämpän päästä päähän tyhjentäen ylilatautuneita pattereitaan. Se kävi välillä läppäisemässä Rakkimusta turpavärkille Tuu tuu, juastaaaaaaann !! jotta tämä lähtisi mukaan leikkiin. Vaan ei väsynyt jaksanut, seisoi paikallaan ja tuijotti ihmeissään Mitä sää oikein riakut? tuota energiapalloa. Mutta kuten aina, nopeasti täyttynyt patteri tyhjenee minuuteissa.

Päivien luku


Jestas sentään, ootteko kalenteria kattoneet? Menin meinaan ilmoittautumaan 13.7 pidettävään kokeeseen. Treenipäivät senkun hupenee hupenemistaan. Tulloo kiirus.
Jaa mutta eikös se Rakkimuksen kasvattaja sanonutkin että "Lahjattomat harjottelee" :D



tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kuvasaastetta...






Myyrä?

Kävelee?

Nomnomnom

MunmunMUN

Luunryöstö

Krooh pyyh

23.6.13 Kohta loppuu tila säkkituolista

HIIWIÖ mun tuolin alla!




video





maanantai 24. kesäkuuta 2013

Juhannus hujahti


Juhannuslehmä

Hellettä luita lämmittämään
meren aaltoja hikea pyyhkimään
hyvää ruokaa vatsaa täyttämään
yhdessäoloa mieltä rentouttamaan

Teinijengi

Siinä se juhannus hujahti. Mökillä elämästä nauttiessa.

Poseerausta

Nooh, olihan siellä ne naapurit... oletteko tutustuneet termiin "white trash"? Jeps, viinaa ja pyttipannua, 3v pazkat vaipoissa, rähinää ja suunsoittoa.
Onneksi aina voi kääntää selän ja keskittyä omiinsa :D
(Ja turha sanoa että ne kakarat olisi pitänyt sieltä pelastaa! Olisi olisi, vaan minä kun en ole mikään maailmanparantaja. Ei riitä meikäläisen rahat siihen hommaan. Jokaisen on valittava taistelunsa, kaikkeen kun ei rahkeet riitä.)

 
Juhannusväsyt

Mikään ei nukuta niin hyvin
kuin pieni pelon väristys...

Taas sen kameran kanssa! Me ollaan leikitty, retkeilty, uitu...
NYT NUKUTAAN ja kuivatetaan turkkia!





tiistai 18. kesäkuuta 2013

EI


Koiralle ei saa sanoa EI.


Kun koiralle sanotaan EI, on sen kanssa oltava ehdoton, reilu ja mustavalkoinen.

....


Siinä se lyhykäisyydessään. Nuo ovat ne kaksi vallalla olevaa käsitystä siitä, saako/pitääkö koiralle opettaa sana EI. Molemmille aatteille löytyy yhtä paljon puolesta puhujia.

Minä olen oikeastaan samaa mieltä molempien kanssa. Tai tarkemmin sanottuna minä ajattelen näin:
Koiralle on pyrittävä sanomaan EI mahdollisimman harvoin mutta silloin kun se sanotaan, on sen kanssa oltava ehdoton, reilu ja mustavalkoinen.

Lyhyesti esimerkkejä.

Koira lenkillä poikkeaa väärään suuntaan.
- EI sinne.
- Tännepäin.

Koira nuuhkii pöydän alle tipahtanutta ruokaa.
- EI ota.
- Anna olla.

Mielestäni on parempi ohjata koiraa positiivisesti. Älä kiellä jos pystyt ohjaamaan toimintaa jollakin muulla sanalla. Tämä kahdesta syystä.
1) Ensinnäkin EI sanan runsas käyttö laskee sen arvoa sekä tuo ihmiselle negatiivisen sävyn joka välittyy äänensävyssä koiraan. Jos tarkoitus ei ole torua, vaan ohjata, niin silloin käskytyksen sävyn ei todellakaan kuulu olla negatiivinen. Kulunutta käskyä ei myöskään totella riittävän hyvin.
2) Kun sanot EI niin silloin koiran kuuluu pysäyttää toiminta, oli toiminta mikä tahansa. Käskyn on oltava tiukka ja ehdoton. Silloin tällöin tulee tilanteita, joissa ei ole varaa epäonnistua käskytyksessä. Koiran toiminta on saatava pysähtymään. Ihmisen vaistomaisin käsky näissä tilanteissa on EI. Siksi tuon käskyn on toimittava täydellisellä varmuudella.

Tilanteita joissa sanon EI:

Koira tekee jotain kiellettyä (jonka se myös varmuudella tietää kielletyksi) tai sellaista joka on saatava välittömästi pysäytetyksi. Esim aikuinen koira varastaa pöydältä, lähtee luvatta toisen koiran luo, juoksee autotielle, ryntää kovalla vauhdilla leikkimään pikkulapsen kanssa.
Pentua opetettaessa ne asiat jotka ovat ehdottomia. Mattoa ja johtoja ei järsitä, käteen ei purra, toisille koirille ei räkytetä.





Aasinsillalla mietittyä.
Miksi toiset ihmiset saavat selkeästi mielihyvää toisille vittuilusta ja suolan heittämisestä haavoihin? Eikö "täydellisille" nartuille tule mieleen, että me tyhmemmät kyllä ihan itsekin älyämme tekemämme virheet ja pyrimme ottamaan niistä opiksemme. Virheen tehnyt vastuuntuntoinen ihminen kyllä ruoskii itseään mokaamisen jälkeen ihan riittävästi, siihen ei mitään jumalasta seuraavia enää tarvita heittelemään kiviä. Eivätkä ne kivet sitäpaitsi auta. Apu, neuvot, ohjeet, jokin sellainen voisi auttaa ja kehittää tilannetta, mutta vittuilulla ei saa kuin kattilan kiehumaan yli. 
Minä joskus vastaavanlaisessa tilanteessa hänelle jo kertaalleen annoin anteeksi, enää toista kertaa en niin tee. 
Jumala armahtaa ja norsut unohtaa, minä en.


sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

SPL Päänäyttely 2013


Näytelmiä.

Luiskapeppuja, vinkuvia pillejä, hihkuvia hulluja, töräytteleviä torvia.
Lapsia, hymyjä, ahkeruutta, ystävällisyyttä, vieraita kieliä, yhteishenkeä.
Pölöjä, apinoita ja tarzaneita, maailman omistajia, kaljaa, roskaajia, kentälle kusevia ja paskovia koiria, huonosti kasvatettuja lapsia.
Tiukkoja aikatauluja, myöhästyneitä känkkäränkköjä, viime tipassa paikalle ehtineitä hymysuita, auringonpaistetta, vettä kuin esterin p...stä, lämpöä, tuulta.
Kahvia, lettuja, riisiruokia, suklaamuffinsseja, teetä, limpparia, suklaata, mansikkahilloa ja kermavaahtoa, sämpylöitä ja ruisleipää, aah.
Hyviä kehänkiertäjiä, levottomia koiria, kompastumisia, lahjattomat harjoittelee (ehkä teidänkin olisi kannattanut??), kaksi täydellistä rohkeuskoesuoritusta ja kasa "yrityksiä".
Reipasta talkoohenkeä, lukemattomia vapaaehtoisia työtunteja, mahtavaa fiilistä.

Talkoohommat on kivoja mutta ei ole minun juttuni tuo näytelmä.



torstai 13. kesäkuuta 2013

Pazka ohjaaja


Treenit 10.6

Ruutua. Lähetystä eri suunnista. Kentällä muutama muukin koira. Ohjaaja (minä!) vaihtaa ruudun suuntaa ja vilkaisee että missä muut koira ovat... joo, tuo on tuolla paikkamakuussa, toi nainen seurauttaa omaansa tuolla, toi ottaa eteenmenoa tuolla kauempana ja toi mies tossa vieressä seurauttaa, jep voin lähettää... Ruutu ja Rakkimus pinkaisee WHAAT?!?! suoraan ruudun yli sinne missä mukamas seuraamista tehnyt mies onkin heittänyt koiralleen kapulan A-esteen yli! Rakkimus Paskimus tietysti suoraan sinne kapulalle komennoista piittaamatta. Onneksi kapulan omistava narttu tiesi mitä tuossa tilanteessa tehdään, kerrotaan urokselle että mitä kuuluu ja kuka käskee. Tuloksena muutama reikä Rakkimuksen niskassa.

Kiasus että mua hävettää. Toi karvapersaus ei välillä kuuntele mua lainkaan. Eli hallinta on selkeästi hakusessa.

Treeniä lisää. Ja ohjaajalle taas kerran muistutus kuolevaisuudesta. Vaadi oikeasti, älä leikisti.

Treenin lopuksi laitoimme nämä kaksi koiraa paikallaoloon vierekkäin. Eivät edes vilkaisseet toisiaan eli kummallekaan ei jäänyt traumoja. Mikä on hyvä, kyseisen nartun päälle on kerran aiemminkin noutoa treenatessa käyty, eli trauman mahdollisuus oli ihan realistinen.

Onneksi Rakkimus on vain idiootti, eikä raivohullu idiootti. Se ei käynyt nartun kimppuun vaan meni kapulalle. Mutta tuo on tietysti vain helkkarin huono mukamas tekosyy. Koira ei ollut hallinnassa ja sillä hyvä, ei se selittelemällä siitä parane.

Kun näette meidän kentällä jonkun seurauttavan koiraansa siten että ympärillä ihmiset heittelevät häiriönä noutokapuloita... siinä olemme me.


Mölli 12.6

Jollain muulla ei ollut koira hanskassa. Taaskaan. Tuo samainen ohjaaja menettää koiransa hallinnan aina silloin tällöin. Tällä kertaa kohteena oli Piskimus ja sitä taluttamassa ollut meidän pikku HäiriöMaskotti. Onneksi Äityliraippis oli vieressä ja pelasti tilanteen. Kukaan ei vahingoittunut.
Ja ohjaajan mies totesi että syy oli minun koska minun koirani oli "lällätellyt". Että sillee.


HALLINTA

Mikään ei ole tärkeämpää kuin ohjaajan ja koiran välinen luja suhde joka mahdollistaa hallinnan. Riippumatta koiran iästä ja fyysisestä koosta.

Mä painun nyt treenaamaan. Hallintaa ja suhdetta.




tiistai 11. kesäkuuta 2013

Hihnassa kulkemisesta


















Joo, tiedän tiedän, pennun ei missään nimessä saa antaa käyttäytyä näin. Mutta kun näin mitä tapahtuu, en vain voinut vastustaa kiusausta tallentaa tätä teille. Tämän episodin jälkeen olen pitänyt tarkkaan huolen että Piskimus ei pienillä nököhampaillaan edes hellästi kosketa talutushihnoja, ei omaansa eikä toisen.

Tuo viimeinen kuva, voi Rakkimus-raasua :D




lauantai 8. kesäkuuta 2013

Treenit 7.6


Syvä kumarrus ja harras kiitos Ilmojen Haltialle :D
Lämmintä, vaan ei kuumaa. Pieni tuulenväre, vaan ei tuulista. Aurinkoista, mutta ei paahtavaa. Pientä pilvenhattaraa vaan ei pilvistä. Mitä mainioin aktiviteettisää siis !

Tietysti suurin osa tästä mahtavasta päivästä kulutettiin ns. sorvin ääressä. Niin se vain on, jotta töitä on tehtävä jos mielii syödä. Onneksi oli mahdollista jättää työpäivä hiukan vajaaksi ja poistua ajoissa kodin kautta kentälle. Karvaturrit mukana tietysti.

Ensin nautimme ihanasta lyhyestä lenkistä kentän viereiselle lätäkölle. Emme olekaan kävelleet siellä pariin viikkoon. Kyllä kesä vain on kaunis. Lenkkien jälkeen koirat saivat hetken levätä, lämpötila kun nyt kuitenkin oli suhteellisen korkea.

Piskimus
Piskimuksen kanssa piti tehdä jälki, mutta enpä sitten tehnytkään. Treenasimme tottista. Tai jos sitä nyt tottikseksi voi sanoa. Nyt kun taas pystyi. On meinaan uudet treenihanskat. Nahkavahvikkeiset :D
Luoksetuloa, maahanmenoa ja seuraamista. Luoksetuloon olen tällä hetkellä todella tyytyväinen. Maahanmenossa huomasin että teen itse virheen käden kanssa. Korjasin ja siinähän se sitten oli, Piskimus tajuaa kun sille selkeästi kertoo :D Ihan kuin olisin todennut tuon tosiasian joskus aiemminkin :D
Se mikä on nyt varmaa, on ettei tätä pentua imuteta. Sille joko annetaan nami tai sitten ei anneta. Se seuraa suljettua kättä erittäin hyvin mutta imuttamisessa verenhukka on liian suuri. Ei siis imuteta.
Rättileikkiä teimme pienen lepäämisen jälkeen varjossa. Ostoslistalla: uusi rätti. Toi on oikee tuhokone! Se sai tajuttomat raivarit kun menikin kolme epäonnistunutta syöksyä peräkkäin. Neljännellä Piskimus otti varman päälle, tempaisi rätin ja syöksyi muutaman metrin päähän tappamaan sitä. Ihan pikkiriikkisen löytyy kirpusta tempperamenttia :D

Ja sitten käytiin kahvilla. Kirppu nukkui Rakkimuksen kainalossa. Hiukan söpöä :D

Rakkimus
Lenkin jälkeen mentiin Raippiksen komentelun tahdissa. Pitkästä aikaa tehtiin luoksepäästävyys. Sitten seuraamista monella täyskäännöksellä. Muuten meni hyvin, mutta käännöksissä Rakkimus huiteli missä sattui. Pieni pätkä seuraamista pois alta mennen, olisikohan ollut kuusi tai seitsemän sivuaskelta. Sitten pieni pätkä suoraa ja sen päässä Rakkimus teki elämänsä parhaan täyskäännöksen. Pitää muistaa kokeessa sanoa tuomarille että "oota, otan parit alta pois menot täsä justiinsa ennen täyskäännöstä, ei tää kato muuten toimi" :D
Jäävä, maahan, paluu takakautta. Meni hyvin. Niin hyvin kuin Rakkimus sen nyt tekee. Ihan hyvä, tämä liike ei tästä parane.
Ruutu. Ei se ressukka vaan näe noita keltasia tai vihreitä palloja sieltä ruohikosta. Tätä ei enää treenata ennen kuin olen hommannut paremman pallon  ähän. Muuten se oppii että ruutuun mennään etsimään ja haistelemaan. Nyt tehtiin vain kaksi. Jälkimmäisessä tarjosi suht hyvää paikkaa. Eli todellakin, ei tuhota sitä hyvää mitä nyt on saatu rakennettua. Uutta palloa kehään vaan!
Luoksetuloa, suoraan sivulle. Tarjosi eteen mutta korjasi itse sivulle.
Paikkamakuu. Pitkä, yksin, paljon hyörinää kentällä häiriönä. Todella hyvä!
Osan aikaa Rakkimus treenasi hyvin, mutta osan aikaa piippasi hiukan. Argh!

Rakkimuksen tassut ovat taas huonommassa kunnossa. Huomenna vaahdotetaan ja rasvataan ja kaikkea sellaista.

Pitää muuten laittaa koeilmot menemään. Nyt on jo liian myöhäistä, ei jaksa ajatella sellaisia enää tänään. Huomenna sitten. Tai ehtii se odottaa sunnuntaihinkin. Sain paikan jo puhelimitse varattua joten sikäli ei ole hengenhätä.

Huomenna aamulla menen kuuntelemaan SPL:n KO-oppilaiden treenipäivää, toivottavasti sieltä tarttuu hihaan jotain hyvää. Rakkimuksen jätän isännän kanssa lorvailemaan ja Piskimuksen otan mukaan kentälle.

Netin ihmeellisessä maailmassa kun tuossa hetken surffasin, niin törmäsin johonkin vähemmän kivaan. Pari vuotta sitten tapahtui jotain ikävää. Yritin tapahtuma hetkellä saada selvitystä mutta sitä ei minulle pyynnöstä huolimatta annettu. Kun minulta sitten pyydettiin julkista arviota tapahtumasta, annoin sen. Rehellisesti. Siitä tietyt tahot vetivät todellisen kurpitsan nenäänsä. Olisi kuulemma pitänyt salata ja valehdella. En ymmärtänyt silloin miksi minun olisi pitänyt niellä pazkaa vain siksi että olin aloittelija. En ymmärrä sitä vieläkään. Ja minulle on turha tulla jeesustelemaan tästä asiasta. Olen itse laittanut itseni aivan samalla tavalla likoon kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ja ihan samalla tavoin minäkään en ole alan ammattilainen. Mutta milloinkaan en ole käyttäytynyt noin itsekeskeisesti ja ilkeästi. Kenenkään ei sellaista tarvitse sietää.
En aikoinaan tajunnut että tuo tapahtuma seuraisi minua ikuisesti. Sain näet taas yhden uuden muistutuksen asiasta. Tai pikemminkin näin sellaisen ihan vahingossa. En todellakaan odottanut enää näkeväni tuollaista. Kyseiset ihmiset kun viimeksi tänään hymyilivät ja keskustelivat kanssani ihan normaalin tuntuisesti. Näköjään minä olen unohtanut menneet mutta he eivät.
Note to myself: Älä unohda äläkä luota. Puukko lapaluiden välissä ei ole kovin miellyttävä.

Kyllä koiraporukat ovat sitten... reiluja, rehellisiä? Ei, eivät aina ole. Onneksi koirat ovat.
Ketuttaa silti.


torstai 6. kesäkuuta 2013

Treeneistä 2&3&4 kesäkuuta


Siis ei ole meidän elämä pelkkää säkkituolia ja pubeja. Valitettavasti ;P
Kyllä me treenataankin. Jopa hurjimmilla helteillä.

Rakkimus & Tottis
Lyhyttä ja ytimekästä vähän joka paikassa. Perussettiä ja nautintoa siitä että Rakkimus ei piippaa.
Maanantaina Raippis laittoi Rakkimuksen ja Ladyn samaan aikaan kentälle. Kaikki meni hyvin, kunnes...
Seuraamista ohjeistuksen mukaan. Rakkimus oli vielä ihan hyvässä mielentilassa. Seuruuta, käännöksiä, pysähdyksiä, täyskäännöstä. Ihan ok settiä.
Jäävät. Vastakkaisilta reunoilta lähtien. Ensin molemmat maahan samaan aikaan, sitten seisomaan. Sitten toinen maahan ja toinen seisomaan. Ja toisinpäin. Vieläkin menee hyvin. Vähän rupeaa kierrokset nousemaan, mutta ei pahasti.
Luoksetuloa. Pysäytyksellä. Huoh. Siinä kohtaa kun olisi pitänyt pysähtyä, niin Rakkimus Idiottamus Paskimus säntää rakkaan Ladyn luokse. Lady häntä koipien välissä emäntänsä hoteisiin. Jonka olisi pitänyt (!) kiroilla tai helkkari vieköön olla ainakin vihainen Rakkimukselle. Joka siis pakoili minua etten saanut otetta. Ja sitten kun lopulta sain sen hyppysiini, niin mokasin. Kerroin mielipiteeni, mutta en riittävästi. Ei tuo mitään oppinut. Nyt pitää lavastaa karkuritilanne ja kerrata elämän pelisäännöt. Huoh.
Paikallaolo. Raippis häiriönä. Osaa se Rakkimus sentään jotain.

Rakkimus & Varjelus
No minun mielestäni meni vähän paremmin. Toivottavasti molarin mielestä myös. Vaikka se taitaa vaan naureskelle mulle...

Rakkimus & Jälki
Maxi-Ruokajälki. Kerrattiin viisi kertaa. Meni niin sählästi että en päästänyt kuudetta kertaa eli jälki ei tullut tyhjäksi asti. Mutta ehkä hiukan jo älysi. Tämä toistetaan vielä. Ainakin kerran, ehkä kaksikin.
Laskurissa lienee.... 14?

Piskimus & Tottis
Istumista, maahanmenoa, seuraamista, odottamista, luopumista, luoksetuloa....
MUN SORMET!!! Oli pakko hankkia uudet pentu-tottis-käsineet kun vanhat olivat rikki. Ja veriset.
Ihana Piski! Älyää nopeasti mutta ei alistu.
Tuo on niin valmis leikkimään. Joka ainoa hetki. On sääli lähteä välillä töihin käymään :/
Täytyy muuten rakentaa uusi rätti-onki. Vilpertti hajotti vanhan.

Piskimus & Jälki
Murujälki. Menee vähän turhan nopeasti, joten hidastetaan hiukan. Ensimmäinen murujälki meni paremmin kuin mikään jälki aikaisemmin. Seuraava on samanlainen.
Laskurissa kaiketi 9.

Joo, olen ollut laiska. Parannan tapani.


tiistai 4. kesäkuuta 2013

Säkkituolin järjestyssäännöt


Vähän tottista ja varjelusta ja pari jälkeä... siitä tuleekin sitten väsyneitä koiria ja tällaista jälkeä:

Krooh Pyyh Krooh Pyyh


Hyvin maittaa uni kaksikolle :D





Ynh, ei jaksa nukkua enää
Älä jaksa, pysy paikallas, on mun kauneusunien aika!



Hei kato mikä täällä on! Narskis!

WHAAT?!? Mitä sä vintiö oikein nakerrat?!?!
Se on MUN HÄNTÄ!!!!



Tähän väliin emme julkaise paria painokelvotonta kuvasarjaa...
Lukija saa käyttää omaa mielikuvitustaan.


Mrr, tää on epäreiluu!
Mä löysin sen, se on siis mun.
Sitäpaitsi sä et oo mun äiti. Mrr!

Hiljaa kirppu. Nuku tai häivy.


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kapakkaelämää


Jepulis, nykyään saavat koiratkin käydä kapakissa! Tietty me sitten käytiin.

Piiiiitkä ja rauhallinen kävely helteisenä iltana. Välietappina koiraystävällinen pubi. Ihmisille kylmät pitkät lasilliset ja koirille isot kulhot raikasta vettä sekä nokoset. Ensin juotiin sisällä ja nukuttiin. Näin.
Sä KUORSAAT mun takajalkojen välissä!
... krooh, ei jaksa välittää.

Sitten pikainen pyrähdys pubin ympäristöön (pari koirakansan todella selkeästi suosimaa pensasta) ja terassilla uudet unoset ennen kotimatkaa.
Ei.... haluu...nukkuu...viäl...

Kroooohhh pyyyhh

MITÄ? Sanoitsä jotain? En mä nukkunu!

Piskimus kylläkin liftasi, varsinkin paluumatkasta, aikamoisen osuuden sylissä kulkien. Eritoten ne tylsät jalkakäytäväosuudet. Kyllä sitä nurmikolla ja metsän reunassa kirmata viitsi, mutta ei jaksanut jalka enää päällystetyllä ja tylsällä tiellä nousta. Mutta eipä tuossa iässä vielä tarvitsekaan.

Lenkki oli kerrassaan loistava. Helle rauhoittui illaksi joten uskalsi lähteä liikkeelle ja kun ihmisiä oli kaksi, niin pystyimme menemään Rakkimuksen lenkkivauhtia kun Piskimus oli välillä kyydissä. Kaikki tyytyväisiä :D

Lenkin jälkeen Rakkimus valtasi säkkituolin mutta Piskimuksella riitti vielä energiaa.
Energiaa syödä Rakkimuksen hirvennahkaluuta :D

Mun luut ei oo hyviä.
Nää Rakkimuksen luut on
paaaaljon paaaljon parempia :D


Prinsessan juhlaa


Työkiireet, kuume, Prinsessan juhlat... vähän on ollut kalenterissa muutakin kuin blogin päivitystä.
Suonette anteeksi.
Te kun ette kuitenkaan pääse ihan korkeimmalle paikalle tuossa prioriteettilistassa ;P

Nyt ovat kiireet toivottavasti hetkeksi ohi. Lähden pikkuhiljaa purkamaan odottavien valokuvien nippua ja rustaamaan niihin asianmukaiset tarinat.

Mutta ensin teillekin pieni ripaus juhlan jälkeisestä hetkestä. Siitä jolloin meno on jo rauhoittunut mutta sydän on vielä pakahtumaisillaan ylpeydestä.