Tunnisteet

AakkosNainen (2) Agility (29) AhnePazka (1) AinaUskollinen (4) Apulainen (1) Armas (1) Blogi (11) Buahhahhaa (12) C (2) ElämänMuutos (3) ElämääSivistyksenParissa (2) EpävirallisetKisat (8) Esineruutu (1) Haaste (5) Hakusana (2) Hakutreenit (14) Hallinta (2) Hallissa (7) HaneRitola (67) Hepsis (1) HERMOT!!! (12) Hieroja/Fysio (8) HiljaisenMiehenKoira (2) Hogatha (11) Huoh (61) HuonoOhjaaja (14) Idiotismia (20) IHME (11) Ii (2) Ilmaisu (9) Joulu (3) Judge-mm (1) Juhannus (5) Juhla (9) Jälki (16) Jörö (7) Kasvi (2) Keinu (2) Kepit (3) Klikkeri (8) Kokeet (16) Kokonaiskatselmus (20) Kontaktitreeni (1) Kosketusalusta (9) KotkanIhme (2) Kouluttamisesta (6) Kurssi (4) Kuva (4) KylläSeKotonaToimii (7) Kärsimystä (3) Lady (14) Laskurit (8) Laumapalkka (6) Leiri (6) Lelu (1) LukijanValinta (5) Luoksetulon pysäytys (27) Luonnon ihmeet (33) Lupaus (1) MaskunIhaNainen (3) MelkeinVerta (9) Metallikapula (5) MiniRaha (2) Motivaatio (2) MukaNopia (1) Määritelmä (3) NallePuh (2) NomNomNom (10) Nouto (1) Näytelmä (3) Ovara (1) Palkinto (5) Palkka (21) Pamaus (3) Pastori (1) Pazka (4) Pelko (2) Peltojälki (6) Penneli (15) PiskimusDomesticus (48) Pohdintaa (28) Pokkeri (1) Pyörä (5) Raippis (27) Rakenne (4) RakkimusDomesticus (219) Rauno (2) RautalankaMies (4) S-A (1) Saari (1) Selkäkierähdys (6) Seminaari (23) SpeedControlMimmi (2) SPLkesäleiri (3) Suru (19) Sydänkouluttaja (3) Säkkituoli (5) Säännöt (9) Tauko (2) Temppu (15) Terveys (66) TheBootCamp (4) TheRookieTest (2) Tilasto (2) TiuhtiViuhti (5) TOKO (30) Tottis (1) Treeni (124) Treenisuunnitelma (9) Tuikku (1) Tunnari (2) Tunnetila (96) TÄHTIHETKIÄ (18) Töissä (5) UusiVuosi (5) Vapaa-aika (70) Vappu (1) Varjelus (20) VauhtiaJaVaarallisiaTilanteita (5) Verta (13) Vetoketju (1) Vietit (22) Välineurheilu (2) W (1) Yövuoro (1) äityli-raipanheiluttaja (6) Ärrieri (1) ÄrränÄssä (6) ÖveriksMän (4)

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Lajien kuningas

Helteisen ja pakahduttavan tukehduttavan paineisen viikonlopun jälkeen maanantai toi tullessaan hiukan helpotusta. Toivottua, odotettua, melkeinpä rukoiltua ukkosta ei missään vaiheessa näkynyt eikä kuulunut mutta ilmanpaine tasaantui ja pitkin päivää tipahdelleet vesikuurot helpottivat elämää. Hengittämistä ja kaiken kaikkiaan olemista.

Tämän alustuksen jälkeen ei varman tule yllätyksenä kun kerron että viikonloppuna ei paljoa treenattu. Kolme lyhyttä pikatottista ja kaksi jälkeä. Tottikset aamulla ennen kuin aurinko nousi (no ei ihan niin aikaisin, mutta tosi aikaisin joka tapauksessa) ja jäljet illalla. Myöhään illalla. Oikeammin yöllä. Tunti tai pari puolenyön jälkeen. Oli niin painostava keli, että Rakkimukselta oli turha odottaa muuta kuin läähätystä päiväsaikaan. Eikä se yöaikaankaan kovin hyvin toiminut. Mutta ihan tyydyttävästi nyt kuitenkin. Ja koska ohjaajakin oli ehkä hiukan painostavan sään vaikutuksen alaisena, niin olemme ihan tyytyväisiä jo siihen että edes jotain aktiviteettia tehtiin.

Mutta siis muilta osin viikonloppuna vain oltiin ja nautittiin lämmöstä. Vähän liikuntaa ja löhöilyä, puiden varjoa ja joen virtausta. Löhöilyä ja laiskottelua.

Maanantaina olikin sitten taas puhtia. Käytiin pitkästä aikaa pikaisesti kentällä ja tehtiin vähän tottista. Keskityttiin perusasentoon sekä seuraamiseen. Ylläripylläri. Ja lieneekö lämpö tehnyt tehtävänsä mutta pääsin korjaamaan erittäin lievästä edistämisestä vain kaksi kertaa. Aloitimme treenin kainalopallolla mutta kolmannen nopean palkkauksen jälkeen siirsin pallon takataskuun. Ja uskomatonta kyllä, Rakkimus Domesticus teki todella hyvää seurantaa. Oikeasta paikasta. Ja kontaktilla. Party time!!

Ja loppuun otettiin kaukoja kaksi kertaa. Laitoin palkan tassujen eteen ja kappas keppanaa, Rakkimus ei liikahtanut senttiäkään. Hiukan kömpelösti liikkui koska ei pystynyt siirtymään senttiäkään eteenpäin. Olen nähnyt oikeiden toko-koirien tekevän tämän liikkeen myös siten, että ainoastaan takapää liikkuu, etutassut pysyvät koko ajan paikallaan. Miten helkkarissa se oikein opetetaan?
No joka tapauksessa olin tyytyväinen. Palkkasin molemmilla kerroilla nopeammin kuin Rakkimus odotti. Mitäs oli niin hyvä;P

Ja koska molari oli leirin jäljiltä täysin veto poissa kotonaan lepäämässä (hellasärökin on mahdollinen?) otimme varjelustreenien sijaan suunnan pellolle.

Jälki on kuulkaa lajien kuningas.

Aaltoileva matalahko kasvusto liikkuu tuulen mukaan. Rakkimus elbaa auton vieressä ison pensaan varjossa. Tai se mitään elbaa. On vain oppinut että jälkeä ei lähdetä ajamaan, eikä tekemäänkään, ennenkuin tietty rauhallisuus on saavutettu. Ja siellä se Rakkimus siis makoilee, tutkat pystyssä "seurailee" että minne se jälki oikein rakentuu. Ja sinnehän se rakentuu, pellolle. Askel askeleelta. Alkumerkille namit, sitten parille seuraavalle askeleelle. Ja sen jälkeen pelkkää askelta. Nam nam taas kulmille. Ne on viime aikoina menneet vähän reisille, niin ajattelin helpottaa. Jos vaikka saisi oikeanlaista toimintaa aikaiseksi ja pääsisi kehumaan kulmaa. Suorat taas ilman nameja (no kaksi tai kolme yksittäisenä yllärinä) jotta saadaan tasaista menoa. Loppuun namikasa ja pallo. Pallo lopussa on uusi juttu. Ajattelin kokeilla jotta kumman se ottaa tuo Rakkimus, naminami vai pallo.

Ja sitten Rakkimus matkaan mukaan. Lenkille ja sitten alkumerkin suuntaan. Kymmenkunta metriä ennen alkumerkkiä hihnan vaihto ja siitä ohjattuna merkille. Tai siis niin sen piti tehdä. Liekö ollut sadekuuron mukanaan tuoma ylimääräinen energiapiikki vai mikä, mutta Rakkimus Domesticus otti pikapyrähdyksen paalun suuntaan ja minä, ohjaajista typerin joka oli liikkeellä ilman käsineitä, tempaisin jälkihihnasta vastaan ja poltin käteni. Mutta Rakkimus otti vinkistä vaarin ja pääsimme tekemään rauhallisen aloituksen.

Meno oli liian nopeaa ja hätäistä, Rakkimusta sai rauhoitella useampaan otteeseen. Mutta jonkinlainen roti kuitenkin toiminnassa pysyi ja kulmissa onnellinen ohjaaja pääsi hiljaisella äänellä jopa kehumaan. Hiano Rontti!

Metsän reunassa orava juoksi jäljen poikki aivan edessämme. Risteyksen vieressä ollessamme joku tiellä toheloi ja tuloksena soi auton torvi. Mutta me vain seurasimme jälkeä. Kuono maassa häntä rauhallisesti heiluen. Pysyttelin noin kuuden-seitsemän metrin päässä Rakkimuksen karvaisesta persauksesta. Erittäin lämmin pilvinen ilta. Lämmin tuulenvire pyyhkäisi silloin tällöin pellon yli. Mikä voisi olla rauhallisempaa kuin tämä. Luonnossa. Rauhassa. Tuntui hyvältä.

Jäljen lopussa oli selvääkin selvempää, että namit ne on jotka jyllää. Pallo ei ollut yhtään mitään. Kunnes minä noukin sen käteeni. Leikkiä, biletystä, jee:D
Suurinpiirtein 370 töpöaskelta. Hienoja askelia.

Jälki.

Lajien kuningas.

Ehdottomasti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti